Keskusta ja rännikadut

Kuopio, Finland

SuunnittelijaKaavatoteutus, useita suunnittelijoita

Rakennusvuosi1776 alkaen

Rännikadut antavat keskustan kaupunkiarkkitehtuurille erityisen hahmon. Ne ovat kapeita kävelykujia, jotka yhdistävät pieniä kortteleita. Rännikatuja on 18 ja niiden yhteispituus on lähes 10 km. Korttelin mittaisia osuuksia on 130 ja näistä yli puolet on uudistettu viime vuosikymmeninä. Uusia kujaosuuksia on kahdeksan. Vastaavaa ei ole muissa Suomen kaupungeissa. Perushahmon keskustan kaupunkiarkkitehtuurille antavat suorakulmaiset korttelit sekä katutiloja rajaavien rakennusten moninaisuus. Vanhat rakennukset ovat 1-3 kerroksisia, uudemmat 4-7 kerroksisia. Aukioiden ja kujien rinnalla myös kadut suosivat jalankulkua ja oleskelua, kun autoliikenne on rauhoittunut ja läpiajo vähentynyt jalankulkukaupunkia elvyttävien uudistusten myötä.

Kaupunkiarkkitehtuuriltaan erityisiä osa-alueita ovat kävelykeskusta (K2), tori (K3), vanhan kaupunkiarkkitehtuurin alue (K5), sataman kaupunginosa (K9) sekä lukuisat muut erityiskohteet ja rakennukset.

Suunnittelu

Korttelirakenne ja rännikatuverkosto ja perustuvat Pehr Kjellmann vuoden 1776 ruutuasemakaavaan ja sitä laajentaneisiin asemakaavoihin. Puukaupunkia hävittänyt uudisrakentaminen toteutui poikkeusluvilla, joille puitteita antoivat arkkitehti Olli Kivisen yleiskaava (1961) ja arkkitehti Erik Kråkströmin osayleiskaava (1974). Asemakaavat, joihin uusi rakentaminen kirjattiin, valmistuivat vasta 1970-luvun loppupuolella ja olivat 1990-luvulla jo vanhentuneita. Tuolloin rakentaminen alkoi lisääntyvässä määrin perustua hankekohtaiseen suunnitteluun ja kaavamuutoksiin. Keskustan kaupunkiarkkitehtuurin suunnittelu on viime vuosikymmeninä tukeutunut ”Kuopion mallina” tunnettuun  ajattelutapaan, joka suuntautuu jalankulkukaupungin elvyttämiseen sekä suunnitteluun, jolla hallitsevaksi noussutta autoliikennettä ja muita autokaupungin toimintoja on sopeutettu muuhun kaupunkikudokseen.

Lisätietoja: Kuopion kulttuuriympäristöstrategiassa (s.18).