Kuopion tori

Kuopion tori on keskeinen kaupunkitila ja kiintopiste, joka jäsentää koko kaupunkialueen kaupunkitiloja, toimintoja ja kaupunkirakennetta Aukio on toiminut torina vuodesta 1818 lähtien ja torikauppa siirtyi alueelle 1856. Vanhat arvorakennukset, lyseo, kaupungintalo ja kauppahalli, hallitsevat edelleen torin kaupunkiarkkitehtuuria, koska uudempien rakennusten hahmot vaihtelevat ja niiden arkkitehtuuri on kovin rakennuskohtaista.  Yhtenäisyyttä kaupunkitilaan tuo Atlas-hotellin rakennuksen mukainen kuusikerroksisuus.

Nykyinen torialue on melutonta viihtyisää kaupunkiympäristöä, kun tori on muutettu kävelykeskustan ydinalueeksi (K2).  Autoliikenne on poistettu ja pysäköinti on keskitetty kahdessa vaiheessa pysäköintilaitokseen torin alle. Uusimman rakennusvaiheen myötä torille on tullut kauppahallia laajentava pyöreä paviljonki, joka liittää torin ja uudistetun kauppahallin toisiinsa. Paviljongin alle rakennettu kauppakäytävä puolestaan liittää  keskeiset liikekorttelit pysäköintilaitokseen. Maan alle rakennetut tilat parantavat toriaukion toimivuutta ja viihtyisyyttä. Samalla toriaukion kalusteita ja pintoja on uusittu suosimaan kävelyä ja oleskelua. Myös uusia elementtejä on rakennettu, kuten pieni esiintymisaukio ja leikkipaikka. Uusia elementtejä ovat myös porrashuoneet, joiden arkkitehtuurista on käyty lukuisia keskusteluja.

Suunnittelu

Viime vuosikymmenien muutokset on suunniteltu toripysäköinnin rakentamisvaiheiden ja niihin kytkeytyneen kävelykeskustan suunnittelun yhteydessä. Pääosa suunnitelmista on laadittu kaupungin suunnitteluyksiköissä. Ensimmäisessä vaiheen porrashuoneiden hahmo ja torikiveyksen kuvio tulivat vuoden 1990 arkkitehtikilpailusta, jonka voittivat arkkitehdit Sarlotta Narjus ja Antti-Matti Siikala. Ensimmäiset luonnokset torialueen uudistamisesta tehtiin kaavoitusyksikössä vuonna 1997. Uuden paviljongin ja porrashuoneet suunnitteli arkkitehti Reijo Mitrunen. Kävelykeskustan suunnitteluun sisältyen suunnittelussa on käytetty useita konsulttitoimistoja.

Lisätietoja: Kuopion kulttuuriympäristöstrategia (s.20).